Ikivanha ryijy

Mikä se ryijy onkaan?
Ryijy on sanana useimmille tuttu, mutta moni luulee ryijyiksi kaiken näköisiä seinävaatteita. Seinillä näkee ryijyjen lisäksi ainakin gobeliineja, täkänöitä ja raanuja, joista esimerkkikuvat edempänä. Aloittelijakin oppii nopeasti, onko seinällä riippuva käsityö ryijy vai ei, kun tarkastelee sen rakennetta ja tekotapaa. Ryijyllä nimittäin tarkoitetaan pitkänukkaista, villaista peitettä. Ryijyssä on siten selkeästi kankaan pinnasta ulos työntyviä lankoja, jotka tekevät ryijystä paksun ja pehmeän. Gobeliinilla, täkänällä ja raanulla on sileä, kudottu pinta. Poikkeus tähänkin toki löytyy: gobeliineista löytyy myös samettipintainen versio. Mikäli ei muutoin erota näitä toisistaan, varma keino on ottaa tavallinen viivain käteensä ja tarkastella työn paksuutta: karkeasti sanoen kaikki senttimetriä paksummat ovat nukkalankoineen ryijyjä.



Gobeliini (Kuva: Huuto.net)



"Hilla"-niminen raanu.

(Lainattu: heivatutkudelmat.blogspot.com)




Täkänä v. 1958
(Lainattu: tyyneilya.blogspot.com)

Valmistustapoja ja oikopolkuja

Ryijyn valmistustapoja on käytännössä kaksi: joko kutomalla kangaspuissa tai ompelemalla nukkalangat valmiiseen pohjaan käsin. Ryijyn rakenteessa on loimilangat, kude- ja nukkalangat. Valmistuksessa tarvitaan siis joko kangaspuut tai kirjaimellisesti käsin tehtävänä neula, pohjakangas ja langat. Suomen Käsityön ystävien verkkosivuilta voi ostaa valmiita tarvikepaketteja molempiin valmistustapoihin kuin myös valmiita ryijyjä https://www.suomenkasityonystavat.fi/product-category/ryijyt Ryijyjä ja tarvikepaketteja myyvät myös Ryijypalvely-RP Oy, jolla on myynnissä vanhat Neoviuksen ryijymallit https://www.ryijypalvelu-rp.fi/ ja Suomen Perinnetekstiilit Oy, jonka kautta ovat myynnissä perinteikkäät Helmi Vuorelman mallistot https://www.vuorelma.net/tuotteet.html?id=56/ Valmiit ryijyt ovat melko hintavia, mutta ammattimaisesti tehtyinä säilyttävät arvonsa hyvin. Kokoja ja malleja löytyy sekä moderniin, että klassisempaan makuun kuin myös perinnettä arvostavalle. Käy katsomassa oheisista linkeistä malleja ja ihastu ryijyjen upeisiin malleihin ja väreihin!
Ryijyn historiasta muutama sananen

Ryijystä puhuttaessa mainitaan usein ensimmäiseksi perinnetekstiili, suomalainen, vanha ja niin edespäin. Sen historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmaksi aikaan, jolloin Suomi-nimistä maata ei vielä edes ollut. Ryijyjä on nimittäin tehty jo viikinkiaikoina, jolloin niiden käyttötapa oli venepeitto tai käärinliina. Vanhin säilynyt suomalainen ryijy on 1600-luvulta, jolloin aatelisto ja papisto käyttivät ryijyjä lähinnä lämmikkeinä ja peitteinä. Ryijy ei siis ollut joka kodin tekstiili, vaan kallis hyödyke, johon oli varaa vain rikkaimmilla.

Suomen rannikolla on nähtävästi aina asunut varakkaampaa väkeä, kun 1700-luvuilla ryijyjä alettiin vähitellen nähdä myös rikkaimpien talonpoikien kodeissa nimenomaan rannikkoseuduilla. Samalla vuosisadalla yleistyi myös tapa käyttää ryijyä vihki- tai morsiusryijynä kirkoissa.

Vielä nykyäänkin voi joissakin kirkoissa nähdä vihkiparin astelevan vihittäviksi vihkiryijyn päälle, joka on sijoitettu alttarikaiteen tai alttarin eteen (kuva). Samoin ryijyä on valmistettu morsiamille kapioina tai häälahjaksi vastavihitylle parille, yhteisen kodin seinälle onnea tuomaan. Ilahduttavasti tätä vanhaa tapaa on alettu elvyttää uudelleen.

Vihkiryijy Oulun tuomiokirkosta.
Kuva: mediaoulu.fi, Sanna Krook.

Kansanomaiset ryijyt

Ryijyjä koristeltiin 1700-luvulla varsin rohkeasti ja nukkaakin leikattiin rohkeasti lyhyemmäksi, jotta kuviot erottuisivat paremmin. Kuvioissa vuosiluku, ihmishahmot ja sydänkuviot sekä erilaiset kasviaiheet olivat suosittuja. Ryijylangat värjättiin kasviväreillä, mikä tekee vanhoista ryijyistä usein erityisen pehmeäsävyisiä. Eri alueille ja maakunnille Suomessa kehittyi omia mallejaan, jopa joillakin paikkakunnilla oli omia malleja.

Uuraisten ryijy.

Oma ryijyni on kansanomaista tyyliä edustava ja se on ensimmäisen ryijyni (kuva alla). Koko on suuri n. 140 x 210 cm. Ryijy on ostettu Kempeleestä yksityishenkilöltä v. 2018 ja hänen mukaansa se olisi Kuusamon seudulla tehty. Hänelle ryijy oli päätynyt kuulemma kymmeniä vuosia sitten Oululaisesta antiikkiliikkeestä. Koska ryijyni nimi ja suunnittelija eivät olleet tiedossa, lähdin tiedustelemaan asiaa Facebookin Ryijy-ryhmästä, minne latasin tämän samaisen kuvan eräänä maaliskuun iltana. Jo aamukahdeksalta ryhmäläiset olivat selvittäneet asian: kyseessä on Neoviuksen vanha malli nimeltään "Satakunnan karhu" ja suunnittelija Toini Kallio. Ryijy löytyi Neoviuksen vanhasta käsityölehdestä vuodelta 1937, nimettynä kuvan kera.
Ryijyni alaosassa talon alla on vuosiluku, mutta siitä on vaikea saada selvää. Tähän ongelmaan löytyi samoin apu mainitusta ryijy-ryhmästä: kannattaa tarkastella ryijyä nurjalta puolelta, niin numerot piirtyvät selvemmin, tosin peilikuvana. Näin tarkastellen minun ryijyni vuosiluku voi olla joko 1932 tai 1937.
Tämän Satakunnan ryijyn nukkalangat ovat lyhyitä, niin kuin vanhoissa ryijyissä on tapana, vain n. 2 cm. Aihepiirinä on maanviljelykseen, metsästykseen, rakennuksiin ja kasvillisuuteen liittyviä kuvia.  Se on ikäisekseen hyvässä kunnossa ja ehjä, koska sitä on pidetty huolella ja taakse on käsin neulottu tankokuja oikeaoppisesti ripustamista varten. Näin ryijy on säilynyt mainiossa kunnossa tähän päivään saakka.



Ryijyjen hintakehitys on nouseva. Sain oman ryijyni vielä melko edullisesti (100 €), mutta myynnissä olevien vastaavan kokoisten ryijyjen hinta on kohonnut kohti kahtasataa euroa. Sekin on mielestäni vielä edullinen hinta työn määrään suhteutettuna! Vanhoissa ryijyissä riittää ihmettelemistä ja ihastelua ja kun omani sai myös nimen ja suunnittelijan sekä tekovuoden ainakin suunnilleen, arvostukseni on jos mahdollista vieläkin suurempi. Tätä tullaan huolella säilyttämään!




Satakunnan karhu-niminen ryijy 1930-luvulta. Suunnittelija Toini Kallio.

Teollinen ryijytuotanto

1800-luvulla käsin tehtyjen ryijyjen tuotanto hiipui, kun teollistumisen myötä markkinoille tulivat halvat tehdastuotteet. Tuohon aikaan oli onneksi ryijyjen arvostusta ilmassa niin paljon, että taidemaalari Fanny Churbergin aloitteesta perustettiin v. 1879 Suomen Käsityön ystävät. Sen tehtäväksi määriteltiin suomalaisen käsityön edistäminen ja jalostaminen isänmaalliseen ja taiteelliseen suuntaan. Samalla vuosisadalla tunnetut taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre suunittelivat taideryijyjä. Gallen-Kallelan ryijy "Liekki", esiteltiin julkisesti Pariisin maailmannäyttelyssä Suomen paviljongissa ja sai välittömästi suuren suosion. Muita ajan kuuluisia suunnittelijoita olivat Eliel Saarinen, Impi Sotavalta ja Maija Kansanen.


Liekki-ryijy. Kuva: Finna, Rauno Träskelin.

Nykyaikaiset ryijyt

1920-luvulla ryijyinnostus sai Suomessa uutta tuulta purjeisiin, kun v. 1924 ilmestyi Sireliuksen tutkimus "Suomen ryijyt". Suomen Käsityön Ystävät alkoivat myydä ryijymalleja ja tarvikepaketteja tutkimuksen  pohjalta tehdyistä työpiirustuksista. Malleja julkaistiin mm. Kotiliesi-lehdessä.


1930-50-luvuilla ryijymalleja kehiteltiin kansallisromanttisten mallien rinnalla kubistisiin ja funktionalismia edustaviin tyylisuuntiin. Kuviointeihin tuli ruusujen sijaan ruutuja ja värimaailma alkoi muuttua lempeistä kasviväreistä kirkkaisiin. Tuon ajan kuuluisimpia suunnittelijoita olivat Impi Sotavallan lisäksi Eva Brummer, Kirsti Ilvessalo ja Uhra-Beata Simberg- Ehrström.





Ryijy "Fuga", suunnittelija Uhra-Beata Simberg-Ehrström 1955-59.

1970-luvulla ryijyihin tuli lisää väriä, jos mahdollista. Ihastuin erityisesti Ritva Puotilan ryijyihin, joista erityisesti "Auringonlasku"-ryijy 60-70-luvulta (152 x 103), teki lähtemättömän vaikutuksen.  Puotilan ryijyjen hintataso on kivunnut kohtuullisen korkealle ainakin Bukowskin huutokaupassa ja vastikään näin kyseisen ryijyn eBay:ssä myynnissä reilulla 3000 €: lla.



Ritva Puotilan ryijy "Auringonlasku"

Ryijyn hoito

Ryijyä on hyvä silloin tällöin, sanoisin kerran vuodessa, kunnon pakkaspäivänä, viedä ulos hapsut lumihankeen päin käännettynä ja hellästi kopistella siitä pöly pois. Ryijyn voi myös jättää muutamiksi tunneiksi pakkaseen tuulettumaan. Liian kovakourainen käsittely ei sovi ryijylle! Älä myöskään imuroi koskaan ryijyä tai puistele maton tavoin ellet ole erityisen huolellinen, ettei ryijy pääse venymään. Jos on pakko imuroida, käytä pientä imua ja ohutta kangasta tai kangaspussia suulakkeen päällä, etteivät ryijyn hapsut lähde irti.


Suora auringonpaiste ei ryijylle sovi, sillä se haalistaa ryijyn värit. Liian kuiva huoneilma puolestaan voi haurastuttaa ja toisaalta liiallinen kosteus homehduttaa. Tarkastele siis ryijyäsi säännöllisesti, jotta huomaat mahdolliset vauriot ajoissa.


Jos ryijy on tahraantunut, se on kenties pakko pestä vedellä. Vie ryijysi mieluiten asiantuntevaan pesulaan, mutta jos peset itse, käytä haaleaa vettä (alle 30 astetta), varo liiallista hankaamista, jotta lankojen päät eivät lähde purkautumaan ja pese esimerkiksi sientä apuna käyttäen. Kuivaa vaakatasossa  mieluiten hyvin tuulettuvassa varjossa ulkosalla. Varmista myös, että pesuaine sopii ryijylle.

Hankkisinko...

Ryijy on tekstiilitaideteos, jonka hankintaa kannattaa aina harkita. Hankintaa ennen kannattaa myös pohtia ryijyn paikkaa kodissa. Suurikokoinen ryijy vaatii paljon seinäpintaa päästäkseen oikeuksiinsa.



Kannattaa miettiä, tekisitkö ryijyn kenties itse, teettäisitkö jollakulla taitavalla tekijällä vai hankitko suoraan valmiin. Jos päädyt valmiiseen, mieti ensin millainen tyylilaji sopisi kotiin, millainen värimaailma ja niin edespäin. Valmiita ryijyjä voi ostaa suoraan uutena esimerkiksi aiemmin mainituista liikkeistä tai käytettyinä. Mikäli päädyt hankkimaan valmiin, ostopaikasta riippuu, kuinka tarkasti ryijy on syytä tutkia ennen ostopäätöstä: suoraan esimerkiksi Käsityön ystäviltä ostettaessa kunto ei ole huolen aihe, mutta yksityiseltä ostettaessa on hyvä tutkia, onko ryijyn kunto tarpeeksi hyvä: nukkalangoissa ei tule olla hapsuuntuneet päät, ryijy ei pidä haista tunkalle (tai tupakalle!), puhumattakaan siitä, että taustakankaassa olisi huonosta ripustamisesta syntyneitä naulanreikiä tai muita reikiä. Hintakin tulisi olla kukkarolle sopiva.
Helpoiten ryijyjen maailmaan voit päästä selaamalla esimerkiksi verkon myynti-ilmoituksia, mistä voit löytää hyvällä onnella juuri omaan kotiisi sopivan ryijyn sopuhinnalla ainakin vielä. Ryijyjen arvostus ja hinnat ovat kovaa vauhtia nousemassa, joten hankintaa ei liian pitkään kannata miettiä. Mikäli päädyt tekemään ryijyn itse tai teetät jollakin muulla, ryijypaketin hankinnasta löydät hyviä linkkejä tämän tekstin alkuosasta.


Toivottavasti sait iloa tämän tekstin lukemisesta ja pääsit hieman syvemmälle ryijymaailmaan. Googlaa omaksi iloksesi ryijyistä lisätietoa ja huomaat innostuvasi entistäkin enemmän. Kokeile myös googlen kuvahakua, niin saat nopeasti eteesi runsaan valikoiman mitä kauneimpia ryijyjä. Onnea etsintään!