Ensimmäinen blogitekstini tasa-arvon ja Minna Canthin päivänä 2019
Hei vaan!
Tästä se lähtee. Monta vuotta olen oman blogin avaamista suunnitellut ja nyt tuntui olevan oikea aika. Lapset ovat kyllin isoja, omat ajatukset ovat muokkaantuneet kypsemmiksi ja minulla on aikaa.
Blogeissani käsittelen ainakin toistaiseksi kuvauksen mukaisia asioita eli vanhaa ja ikivanhaa suomalaista lasia, ryijyjä, kansallispukuja, museoiden aarteita, musiikkia ja artisteja, merkittäviä ja merkillisiä suomalaisia kautta aikojen ja niin edespäin. Toisinaan avaan sanaisen arkkuni ja sanon mielipiteeni jostakin päivän polttavasta aiheesta, mikäli se viittaa tai antaa kiinnostavan vertailukohdan blogini aihepiiriin.
Miksikö kirjoitan? Rakastan vanhaa, hurmioidun menneistä, uppoan historiaan ja innostun kauniisti tehdyistä kotimaisista käden töistä, koskivat ne sitten kansantaidetta tai kuuluisampien taiteilijoiden töitä. Ja tietenkin siksi, että rakastan kirjoittamista. Kirjoittamista ja kirjoja rakastan niin paljon, että niistä oli tulla ammattikin. Vaan eipä tullutkaan, opintojen polut veivät vallan muualle, omalla tavallaan oikeaan suuntaan nekin. Koulutuksen tosin hankin sen "muun" ohessa, ja siitä on ollut valtavasti hyötyä ja iloa nykyisessäkin työssäni. Mutta palataan siihen myöhemmin jos on tarvetta.
Tasa-arvon ja Minna Canthin päivänä on tämäkin kirjoittamisprojekti hyvä aloittaa. Olihan Minna Canth (1844-1897) aikansa kovasanaisin tasa-arvon puolustaja ja varsinainen kummajainen; nainen, joka uskalsi sanoa ja olla edelläkävijä. Wikipedian mukaan hän oli kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Canth toden totta olikin! Minna Canth puhui ennen kaikkea tyttöjen koulutusmahdollisuuksien puolesta ja omaan suorasukaiseen tapaansa totesi jokseenkin tähän tyyliin: annettakoon poikalapsille yhtä yksinkertainen oppi ja laitetaanpa heidät kureliiviin ja katsotaan, kuinka moni pysyy terveenä ja järkevänä. Minna Canth sai elinaikanaan kokea runsain mitoin vastustusta, aivan varmasti "tytöttelyä" ja epäilenpä, että #metoo -kampanjaankin hän olisi osallistunut etunenässä, jos sellainen olisi ollut olemassa. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta hän ei lannistunut, vaan jatkoi omaa tapaansa kertomalla varsin realistisesti, ei pelkästään tyttöjen epätasa-arvosta, vaan myös köyhän työläisen vaikeasta elämästä. Canth muotoili ilmaisunsa taiteeksi ja kirjoitti mm. näytelmiä, jotka kertoivat suoraan köyhien ihmisten vaikeuksista, joista silloinen yläluokka ei tiennyt tai ei halunnut tietää mitään. Kuopion kaupunginteatterissa esitetty näytelmä "Kovan onnen lapsia" sai esityskiellon heti ensimmäisen näytännön jälkeen, koska hienostopiirit järkyttyivät siitä niin paljon. Minna Canth ei antanut periksi ennen kuin kuolema korjasi hänet vain 53-vuotiaana, sydänkohtaukseen menehtyneenä.
Tästä se lähtee. Monta vuotta olen oman blogin avaamista suunnitellut ja nyt tuntui olevan oikea aika. Lapset ovat kyllin isoja, omat ajatukset ovat muokkaantuneet kypsemmiksi ja minulla on aikaa.
Blogeissani käsittelen ainakin toistaiseksi kuvauksen mukaisia asioita eli vanhaa ja ikivanhaa suomalaista lasia, ryijyjä, kansallispukuja, museoiden aarteita, musiikkia ja artisteja, merkittäviä ja merkillisiä suomalaisia kautta aikojen ja niin edespäin. Toisinaan avaan sanaisen arkkuni ja sanon mielipiteeni jostakin päivän polttavasta aiheesta, mikäli se viittaa tai antaa kiinnostavan vertailukohdan blogini aihepiiriin.
Miksikö kirjoitan? Rakastan vanhaa, hurmioidun menneistä, uppoan historiaan ja innostun kauniisti tehdyistä kotimaisista käden töistä, koskivat ne sitten kansantaidetta tai kuuluisampien taiteilijoiden töitä. Ja tietenkin siksi, että rakastan kirjoittamista. Kirjoittamista ja kirjoja rakastan niin paljon, että niistä oli tulla ammattikin. Vaan eipä tullutkaan, opintojen polut veivät vallan muualle, omalla tavallaan oikeaan suuntaan nekin. Koulutuksen tosin hankin sen "muun" ohessa, ja siitä on ollut valtavasti hyötyä ja iloa nykyisessäkin työssäni. Mutta palataan siihen myöhemmin jos on tarvetta.
Tasa-arvon ja Minna Canthin päivänä on tämäkin kirjoittamisprojekti hyvä aloittaa. Olihan Minna Canth (1844-1897) aikansa kovasanaisin tasa-arvon puolustaja ja varsinainen kummajainen; nainen, joka uskalsi sanoa ja olla edelläkävijä. Wikipedian mukaan hän oli kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Minna_Canth toden totta olikin! Minna Canth puhui ennen kaikkea tyttöjen koulutusmahdollisuuksien puolesta ja omaan suorasukaiseen tapaansa totesi jokseenkin tähän tyyliin: annettakoon poikalapsille yhtä yksinkertainen oppi ja laitetaanpa heidät kureliiviin ja katsotaan, kuinka moni pysyy terveenä ja järkevänä. Minna Canth sai elinaikanaan kokea runsain mitoin vastustusta, aivan varmasti "tytöttelyä" ja epäilenpä, että #metoo -kampanjaankin hän olisi osallistunut etunenässä, jos sellainen olisi ollut olemassa. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta hän ei lannistunut, vaan jatkoi omaa tapaansa kertomalla varsin realistisesti, ei pelkästään tyttöjen epätasa-arvosta, vaan myös köyhän työläisen vaikeasta elämästä. Canth muotoili ilmaisunsa taiteeksi ja kirjoitti mm. näytelmiä, jotka kertoivat suoraan köyhien ihmisten vaikeuksista, joista silloinen yläluokka ei tiennyt tai ei halunnut tietää mitään. Kuopion kaupunginteatterissa esitetty näytelmä "Kovan onnen lapsia" sai esityskiellon heti ensimmäisen näytännön jälkeen, koska hienostopiirit järkyttyivät siitä niin paljon. Minna Canth ei antanut periksi ennen kuin kuolema korjasi hänet vain 53-vuotiaana, sydänkohtaukseen menehtyneenä.
Kommentit
Lähetä kommentti
Hei!
Tänne voit lisätä huomiosi tai kommenttisi asiasta. Huomioi, että blogissa pyritään kaikinpuoliseen positiivisuuteen, mikä ei tarkoita ettetkö voisi olla asiasta eri mieltä. Kaiken vain voi ilmaista kauniistikin! :)