Vanhaa ja ikivanhaa

Martta Myllylä on keski-pohjanmaalla, Kannuksessa asuva taiteilija. Hän on jo ikäihminen, ja itse tunnen hänet itse jo lapsuudestani. Edelleen kylän raitilla vastaan tullessamme vaihdamme kuulumiset. Martta Myllylän ominta osaamista on öljyvärimaalausten maalaaminen ja tunnen parhaiten hänen taidokkaat kukka- ja kasviaiheiset taulunsa. Niitä hän taiteili erityisesti 1980- ja 90- luvuilla. Kotini seinällä on matkan varrella ollut niitä muutamia, mutta monien muuttojen jälkeen ne ovat joutuneet mikä minnekin. Kenties olen vain pakannut ne hyvään talteen. Eräänä maaliskuisena päivänä käydessäni lähikirpputorilla, olinkin hämmästynyt nähdessäni eräällä myyntipöydällä tutun oloisen taulun. Tarkemmin sitä tutkiessani totesin sen olevan Myllylän 80-luvun öljyvärityö. Taulussa on Marttamaisella pikkutarkkuudella kuvattu suopursuja kauniilla värisävyillä. Kehykset olivat kirpputorilla hieman kärsineet, mutta ne olivat silti vankkaa tekoa; aivan varmasti Martan vakiokehystäjän, Väinö-puoli...

Hei vaan! Tästä se lähtee. Monta vuotta olen oman blogin avaamista suunnitellut ja nyt tuntui olevan oikea aika. Lapset ovat kyllin isoja, omat ajatukset ovat muokkaantuneet kypsemmiksi ja minulla on aikaa. Blogeissani käsittelen ainakin toistaiseksi kuvauksen mukaisia asioita eli vanhaa ja ikivanhaa suomalaista lasia, ryijyjä, kansallispukuja, museoiden aarteita, musiikkia ja artisteja, merkittäviä ja merkillisiä suomalaisia kautta aikojen ja niin edespäin. Toisinaan avaan sanaisen arkkuni ja sanon mielipiteeni jostakin päivän polttavasta aiheesta, mikäli se viittaa tai antaa kiinnostavan vertailukohdan blogini aihepiiriin. Miksikö kirjoitan? Rakastan vanhaa, hurmioidun menneistä, uppoan historiaan ja innostun kauniisti tehdyistä kotimaisista käden töistä, koskivat ne sitten kansantaidetta tai kuuluisampien taiteilijoiden töitä. Ja tietenkin siksi, että rakastan kirjoittamista. Kirjoittamista ja kirjoja rakastan niin paljon, että niistä oli tulla ammattikin. Vaan eipä tullutkaan...